Mikä on tyypillisen helikopterikentän koko?

Luvun 3 25 §:n mukaanKansainvälinenSiviili-ilmailun lentosäännöt, tHelikopterin lentoonlähtö- ja laskeutumisalue tulisi määrittää erityisolosuhteiden perusteella, ja lentoonlähtö- ja laskeutumisalueen halkaisija tulisi määrittää lentokoneen mallin mukaan. Sen pituuden ja leveyden on oltava vähintään kaksi kertaa roottorin halkaisija. Kunkin lentoonlähtö- ja laskeutumispaikan välisen etäisyyden tulisi olla suurempi kuin kaksi kertaa roottorin halkaisija, ja etäisyyden tulisi yleensä olla suurempi kuin neljä kertaa rungon pituus.

1. Jos koko määritetään tarvittavan helikopterin koon perusteella, suurempi lentokone johtaa vastaavasti suurempaan asematasoon.

2. Myös juurikohta on yhteydessä toisiinsa. Jos ympäröivät esteet ovat hyviä eivätkä vaikuta lentoon, myös asemataso voi olla suhteellisen pienempi.

3. Sääolosuhteista riippuen tärkeimmät tekijät ovat tuulen nopeus ja pilvien korkeus. Pilvikerros ei saa olla kovin matalalla. Kun helikopteri leijuu, se voi nähdä maassa olevia kohteita törmäämättä niihin. Eri lentokonemalleista johtuen myös pilvikerroksen korkeuden vaatimukset vaihtelevat. Myös tuulen nopeudelle on omat vaatimukset, ja eri malleissa on myös eroja.

4. Helikoptereiden korotettavien helikopterikenttien halkaisija tai sivun pituus on yleensä 18–27 metriä, kun taas maassa olevien helikopterikenttien halkaisija tai sivun pituus on 21–60 metriä.

5. Lentokonevarastoa perustettaessa on välttämätöntä yhdistää rullaustie asematasolle.